(Tämä on oleva osa
myös kirjaani jatkuvuuden laki ja neljän kentän teoria eli teoreema uudesta paradigmasta sekä sen luonteesta ja yhteydestä ihmiseen sekä universaaliseen kaikkeuteen.) Ajatelkaapa kaikki nyt hetkinen, mitä se tarkoittaa käytännössä, jos on löydetty planeetta, jolla on lähes maan olosuhteet ja sen aurinko on punainen? Se kertoo ensiksi sen,
että me elämme multiuniversumissa, jossa on mahdollisesti paljon muitakin samanlaisia planeettoja sekä universumi universumiin kytkeytyneenä. Sen voi ajatuksessaan mieltää dna:n rakennekaavioon, sillä avaruus on makroskooppisesti samanlainen kokonaisuus. Okei, jos siellä on punainen planeetta,
niin mitä muuta se kertoo jo ihan tavallisellekin tallaajalle? Se kertoo sen, että meidän aurinkokuntamme aika on pitemmällä kuin sen,
koska punainen väri kertoo sen alueen "reaktion" olemassa aluillaan, sillä tuli menee mustasta punaisen ja keltaisen kautta valkoista kohti myös. Jos tämä on totta, niin miksi ihmeessä emme haluaisi mennä sinne, missä elämä on vielä meitä alumpana. Okei, sinne on etäisyys pitkä, mutta tämä asia paljastaa myös sen, että osa meissä ihmisissä olevasta kehosta on myös kuolematonta. Miksikö, koska jos ihminen on osa tätä luonnon kiertokulkua maassa, niin olemmehan me osa myös koko avaruutta ajatellen, vai eikö? Ja avaruushan on meille opetettu olevan ikuinen ja loputon, joten meissäkin on osanen, joka on kuolematonta, sillä me olemme myös universaaleja olentoja, jotka on rakennettu ja suunniteltu siten, että me itse päättelyllämme tajuamme olevamme infiniittisiä. Minä uskon ja tiedän, että ensin oli ajatus ja sen jälkeen toiminta, joten ihmisen tietoisuus eli tajunta, on se joka jatkaa matkaa kuoleman jälkeen, koska meidän tulee hyljätä tämä keho kuolema nimisessä prosessissa, joka on myös pakollinen prosessi. Mutta uskon, että älykäs ihminen ymmärtää, että olosuhteita kuoleman jälkeen voi arvailla, mutta pahimmillaankin se on vain uudenlaisen muodon saaminen meidän ajatuksiemme ympärille, jolloin "tilaa" kuoleman jälkeen voi periaatteessa jo opetella etukäteen. Se vaatii mielikuvituksen vapauttamista ylimmilleen ja ajatuksen ylilentoisuutta. On opeteltava kuvittelemaan miltä telepaattinen viestintä tuntuu, koska siten me viestimme siellä missä ei ole happi -kenttää, vaan tyhjiö täynnä erilaisia hiukkasia. Yksi muoto voisi siis olla ajatusenergian muodossa, joten mahdollisuudet ovat siis rajattomat. Tai jos haluaa kuolemansa jälkeen syntyä uudelleen siellä 20 valovuoden päässä olevalle planeetalle, se olisi mahdollista, jos ihminen vain uskoo siihen ja tietää sen olevan vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. Sillä nykyinen maailman kuva onkin aivan toinen, kuin entinen, mikä perustui pelkkään materia- lismiin, sillä elämällä on myös se henkinen puoli, joka perustuu sähköisten energia kenttien toimintaan sekä yksiköihin, joilla on ominaisuus olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Ja kaikki me tiedämme, että ajatuksemme tapahtuu myös sähköisessä muodossa meidän aivoissamme, joten silloin niiden täytyy myös olla yhteydessä toisiinsa oman kenttänsä välityksellä, jota muilla aisteilla ei havaita, mutta tiedämme sen olevan, koska sähkömagneettinen kenttähän ei paljaalla silmällä tietenkään näy. Nythän se tarkoittaa myös sitä, että meidän ajattelutavallamme sekä ajatuksilla on myös väliä, koska me toteutamme itseämme omien ajatustemme kautta ja silloin negatiiviset ajatukset ovat kehityksen surma ja tuho. Eli ihminen itse luo oman todellisuutensa, ellei ole höplästä vedettävä ja massan mukana menijä, joka nielee kaiken sadun mitä vain annetaan. Järkevä ja älykäs, sekä ajatteleva ihminen pyrkii etsimään itse oman käsityksensä asioista ja tietää, että kaikki liittyy toisiinsa tavalla tai toisella, sillä se on yksi universumin muuttumaton laki. Kaikella on aina yhteytensä ja siltansa eri asioiden välillä, jotka voivat olla mitä tahansa avaruuden ja maan välillä. Siksi uutta maailman katsomusta sanotaan hologrammiseksi, koska todellisuus onkin moniulotteisempi kuin on uskottukaan ja jopa ajatuksiemme merkitys muuttuu oleellisesti, koska ymmärretään tieteiden ja uskontojen olevan vain osa tätä kokonaisuutta. Näin ollen luojamme, suunnittelijamme, tiesi että ihminen olisi niin nokkela, että ymmärtää poimia nuo viestit, mitä hän meihin jättää ja että me tajuamme omalla tavallamme olevamme myös luojamme kuvia, myös siinä henkisessä mielessä, joka on tietysti infiniittinen eli loputon energiam- me, joka seilaa avaruuden loputtomassa ”meressä”. Sen takia on myös mietittävä, ketä sinne halutaan mukaan, koska negatiivisia ihmisiä ei voi kelpuuttaa, koska he luovat vääränlaista energiaa jo ajatustasolla(tai heidän on muutettava asennetta ennen sitä). Mutta itse en tahtoisi mukaan ketään, jolla ei ole tiettyä henkisyyttä ja edistyneisyyttä, sekä joviaalia globaalista maailman katsomusta. Pikkusieluiset ihmiset on opetettava ymmärtämään uuden ajan merkitys, josta esim. raamatussa niin paljon puhutaan, mutta esim. kirkkohan ei meitä valmista mitenkään kohtaamaan totuutta siitä, että me olemme osa tätä jatkuvaa prosessia. Se vain edelleen miettii; kunhan ei tulisi tehtyä syntejä, ettei vielä kuoli pois. Tai ainakin näin antaa ymmärtää. Se (kirkko) ei rohkaise meitä kuten Jeesus, rohkaisi epäilijöitä, kun itse tajusi olevansa yhtä kokonaisuuden kanssa, vaan hän opetti ihmisille, että vain hyvää tekemällä pääsee elämässä oikeasti eteenpäin. Sekin on universaalinen vakio, koska hyvä energia palautuu aina lähettäjälleen moninkertaisena, me vain emme aina tajua asioiden yhtenäisyyttä. Me katsomme asioita ns. liian läheltä tai suppeasta näkökulmasta. Sillä nyt joudumme opettelemaan avoimuuden politiikan, jossa jokaisen on kerrottava itsestään niin hyvät kuin huonotkin asiat, jotta osaamme valita itsellemme sellaiset ihmisten väliset suhteet, jotka vievät meitä henkisesti ja fyysisesti ylöspäin. Sehän on aina kehityksen suunta ollutkin. Eli jos maailman loppu tulisikin, niin ei meidän kävisi kuinkaan, paitsi että luovutamme tämän ajan kehomme, parempaan henkiseen olomuotoon, jonka jokainen voi oman uskonsa mukaisesti itse valita. Tämä taas liittyy siihen, että ihminen itse tekee valintansa, johon tietysti koko elämä perustuu. Ei ole helvettiä tai taivasta siinä merkityksessä kuin meille on opetettu, vaan ne ovat saman kolikon kääntöpuolia. Kuolemaa ei siis enää tarvitse pelätä, kunhan ihminen vain ymmärtää oman itsensä merkityksen ja mahdollisuuden kokonaisuuden kannalta. Nyt me joudumme tietysti huomaamaan, että me olemme kaikki siskoja ja veljiä, koska universumissa ei ole käsitettä sukulaisuus tms., vain ”veto- ja työntö” -voimilla on merkitystä ja kun olemme yhtä universumin kanssa, niin silloin me olemme tietysti tulleet tähdistä ja tähdiksi meidän tiemme käy takaisin. Se on oleva se ihmistä askarruttava ja epäilyttävä askel aina, entäs jos..? Niin, epäilijöitä löytyy aina, mutta nyt meidän tietomme ja taitomme sekä uskomme onkin koetuksella, koska sen täytyy luoda uudelleen suhde luojansa että itsensä välille, joka on toisaalta keskustelua itsensä kanssa, mutta myös ajatus energian lähettämistä ylöspäin niille tahoille, jotka sitä osaavat taltioida ja ymmärtävät ajatusten merkityksen. Toisaalta nyt tullaan siihen, että ihminen ei todellakaan ole yksin tässä multiuniversaalisessa aaltomaisessa rakenteessa, vaan on meitä ylemmällä tasolla olevia tahoja, olentoja, jotka ovat ihmisen ja ajatuksen väliltä. Huisaa eikö totta? Mutta siksipä me voimme valita jo tämän elämän aikana, kuinka meidän tulee elää, ettei tarvitsisi syntyä uudelleen sovittamaan entis(t)en elämän(elämien) karma eli synnit. Sillä kun ymmärrämme, mitä parhaillaan tapahtuu koko maailmassa, niin tajuamme myös vastuumme pienten ja heikompien suhteen. Meillä on tietty kollektiivinen vastuu niistä, jotka ovat vielä ulkona kehityksestä ja alem- malla henkisellä- ja tietoisuudentasolla kuin me. Ja kun ymmärrämme, mitä kaikkea mahtuu ihmi- sen ja ajatuksen välille, on meidän tietysti valmistauduttava erilaiseen ”pahan voimaan”. Siksi on tärkeää tehdä
Lisää arvosteluja aiheesta multilevel thinking in new decade