Yhdeksänkymmentäluvun alun Ruotsi. Maa muutoksen alla. Eduskunnan istuntosalissa puhaltavat uudet tuulet. Ruotsalainen kansankoti
on uhattuna ja kansa jakaantuu maahanmuuttajiin ja ruotsalaisiin. Monet muistavat sen- Lasermiehen sattumanvaraisen teloituksen tummahiuksisten kansalaisten keskuudessa- kuin eilispäivän. Vuosi oli 1991 ja pelko ryömi tiivistämättömien venttiilien läpi ruotsalaisiin majoihin ja ruotsalaisten sieluihin. Tulevan vuoden aikana John Ausoniuksen oli määrä suorittaa kymmenen henkilön tappoyrityksen, ja kerranpa hän onnistuikin. "Lasermies- Kertomus Ruotsista" on tositarina pienen pojan kasvusta ja hänen päätymisestään yhdeksi Ruotsin vaarallisimmiksi miehiksi. Yksikään kysymys ei jää vastaamattomaksi. Ei voi lakata kauhistelemasta sitä, miten aivan tavallinen poika kätkee yksinäisyytensä ja tuskansa sisälleen ja muuntaa sen vihaksi ja halveksunnaksi.
Kirja ei ole pelkkä syvällemenevä
elämäkerta John Ausoniuksesta, miehestä johon Lasermies henkilöityi. Gellert Tamas kuvailee myös hieman yhteiskuntahistoriaa. Lukija pääsee mukaan maan suurimpiin poliisitutkimuksiin siten Olof Palmen murhan. Gellert Tamas on mittavien tutkimusten kautta yrittänyt päästä perille siitä, kuinka kuva turvallisesta Ruotsista voitaisiin lyödä säpäleiksi. Valtavat määrät haastatteluja ja artikkeleita on käyty läpi, jotta tarinasta saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen kuva. Ei voi kun olla otettu. Se, että kirjailija painottaa sitä yhteiskunnallista ilmapiiriä, joka vallitsi yhdeksänkymmenluvun alun Ruotsissa, johtaa suurempaan poliitikkojen ja viestintävälineiden valta-aseman ymmärrykseen. Kymmenen vuotta myöhemmin on vaikea käsittää, että Birgit Friggebo todella olisi seissyt Rinkebyssä ja laulanut "We shall overcome" ihmisille, jotka enemmän kuin mitään muuta ja kerrankin haluaisivat tulla vakavasti otetuiksi; että psykiatrisessa hoidossa olevan henkilön sallitaan kouluttautua aseenkäsittelyssä ja että johtavat poliitikot käyttävät hyväkseen pelottelutaktiikkaa kylvätäkseen muukalaisvihan siemenen valitsijoihinsa. Kirja on hyvin laaja-alainen. Gellert Tamas on suorasukainen eikä käytä turhia kierreilmaisuja. Tämän vuoksi sivut tulevat vauhdilla puiduiksi. Idea sekoittaa keskenään elämäkerta, dekkari ja yhteiskunnallinen kuvaelma on voittoisa konsepti, joka tarjoaa mieluisan luvun.