Sniff!
Alpo "Flash" Juntunen haisteli eteistään. Näinä päivinä ulkoilmassa käytettävä sätielynegaatio-sumute
oli kenen tahansa mielestä turkasen vahvaa. Flash taas oli pojasta saakka ylpeillyt herkällä hajuaistillaan. Eikä mielestään turhaan. Jälleen oli ilmassa tuo ylikypsän graavilohen vihje, mikä kertoi Flashille,
että toista tuntia oli ehtinyt kulua agenttien käynnistä. Koska oli yleistä käyttää kolajättien monopolisesti levittämää säteilynegaatio-sumutetta, agentit
eivät liikoja varoneet hajujälkien jättämistä.
Vaan eipä ollut tarvettakaan. Uutisryhmittymän agentit eivät tarvinneet selityksiä jos heidät löydettiin tutkimasta ihmisten koteja. Niin Oppailla, Tarkastajilla, kuin Toimittajillakin oli Ministerin kuvalla varustettu, laminoitu valtuutus tehdä kaikki mahdollinen Perheen turvallisuuden eteen.
Flash kuitenkin aina uskoi havaitsevansa käynnit, koska oli iso-tätinsä neuvosta sekoittanut kannettavaan sumuttimeensa sitruunamehusta ja merilevähiutaleista kuulemma jo Nagasakissa menestyksekkäästi käytettyä Copsi-Save-sumutteen luomuversiota. Näin oli helppo erottaa Copsi-Save:n katku ympäristössä. Se, että kyseinen (luomu-) litku peitti Flashin
vihreällä limalla, joka kuivui hilseileväksi pölyvaipaksi, ei haitannut. Ilman laatu oli jo ensimmäisen Tuhon jälkeen muodostunut sellaiseksi, että se pinta ulkoilmassa, joka ei ollut yltäpäältä erinäisten homesienten vehreyttämä, kiinnitti heti huomiota. Tätä Oppaat osasivat hyödyntää punaisilla videotykki-uutis-autoillaan.
Flash rentoutui. Oli mukavaa, että agentit
olivat jo lähteneet. Jos saapui kotiin kesken tarkastuksen, oli saapujan kohtalona yleensä kuulustelu, jonka aikana agentit, kyllin syyllistettyään asunnon asukkia, saivat takaisin mielenrauhansa.
Flashia nauratti ajatus, että enää eivät uutisoijatkaan olleet tunteettomia. Aspartaamin aiheuttamista oikeuskanteista selvitäkseen, olivat kolajätit yhdistyneet ja lanseeranneet uutuus-virvokkeen, jonka tarkoitus oli tuoda takaisin "kultainen 60-luku", mitä se sitten tarkoittikaan. Innostuksissaan eivät olleet kuitenkaan kyllin testanneet tuotettaan, vaan joutuivat huomaamaan, että lyhyessä ajassa oli kyseinen fiilis-tuote saanut kuluttavan maailman elämään pysyvää "trippiä". Tuote tietenkin ensin vedettiin pois markkinoilta, mutta huomattuaan, että vaikutus oli geenitasolle ulottuva, päättivät Vaikuttajat palauttaa Copsi-Feeling:in takaisin markkinoille. Lukutaitoiset kuluttajat saivat itse päättää, ostaisivatko tuotetta, johon oli liitetty varoitus: "Warning! May Cause Feelings! Permanently!" (Varoitus! Saattaa aiheuttaa tunteita. Pysyvästi.)
Toki koostui uutisoijien johto edelleenkin tunteettomista Vaikuttajista. Nämäpä eivät olleetkaan saaneet iso-vanhemmiltaan Copsi-vaikutteisia geenejä. -Fiksua porukkaa, Flash myönsi mielessään ja työnsi vuoden 2009 satoa olevan Coke-light:in Lindan emättimeen. Kuului orgastinen voihkaisu naisäänellä, sitten sihahdus. Flash nosti pullon huulilleen. Näin avattu light-tuotekin maistui Flashista hunajaiselle. Copsi-Feeling ei ilmeisesti ollut yksistään riittänyt tuotekehityksen saralla, kun aspartaami-käräjät pääsivät käyntiin. Niin USA:n propagointipaikan menetys, kuin pornoteollisuuden jatkuva kasvu olivat vaikuttaneet Copsi:n päätökseen jättää vihjailut sikseen ja vallata pornoteollisuus rytinällä. Markkinoille saatettiin, ei enää vain menneisyyden naismaisiin muotoihin viittaavia, vaan myös varsin graafisen fallisia pulloja. Riemuvoitto Copsi:lle oli japanilaisten kanssa yhdessä kehitetty "Cocketeer(-ess)"-automaatti, joka kotiin.
Asiakas sattoi valita luettelosta kiihdyttävimmän anatomisen mallin ja jo 3 tuntia maksusopimusten solmimisen jälkeen oli hän tämän
lateksilla sekä hyrauliikka- ja voitelukoneistolla ehostetun henkilökohtaisen virvokesäiliön tyydytettävä omistaja.
Flash ei itse juonut Copsi-Feeling:iä, joilla kuluttajat yleensä täytättivät Lindansa, Eroksensä tai Paavonsa. Hän oli löytänyt omansa, Lindan, Toisen Tuhon jälkeisestä rauniosta Lehtisaaressa. Koska mitään kelvollista ei hanasta saattanut enää odottaa, eivätkä minkään panimon varastot olleet kestäneet massan ryöstelyä kuukautta enempää Ensimmäisen Tuhon jälkeen, oli Flashin tyytyminen limetti-esanssilla maustettuun Coke-light:iin. Tätä hän oli löytänyt vuosikausien tarpeeseen samaisesta Lehtisaaren raunion kellarista, kuin mistä Lindakin oli kotoisin. Flash ei enää välittänyt hitaasti etenevästä
aivokasvaimestaan. Kallon hierominen silloin tällöin, kun kivut yllättivät, oli vielä riittänyt tähän asti.
Flash eteni nautinnollisesti jääkaappiaan kohti. Se, että kalat olivat alkaneet vihdoin menestyä Itä-meressä tuhojen jälkeen, miellytti Flashia. Kiitos Copsi-Feelingin geneettisen etenemisen se sai hänet kyyneliin. "Kukaan ei rakasta sushia, niin kuin minä!", hän kiljaisi. Tämä oli jo tunnetusti Flashin lukuisista motoista yksi.
Alpo Flash Juntunen sai elantonsa disinformanttina. Aina Ensimmäiseen Tuhoon asti oli disinformantteja kutsuttu yksityisetsiviksi. Uutisryhmittymän valtaantulon jälkeen oli työnimikkeen muuttaminen ollut ymmärrettävä ratkaisu. Laiton vakoilija, miksi uutisoijat olivat yksityisetsivän ammatin lakiuudistuksin uudelleen nimenneet, ei vain ollut asiakkaita puoleensa vetävä termi. Eipä silti, enää pitkään aikaan eivät kadonneita sukulaisiaan etsivät varalliset olleet hakeneet Flashin palveluksia.
Mikään ei ollut valmistellut hitaasti nälkiintyvää Flashia siihen onnenpotkuun, että Etelä-Suomen kilpailukykyisimmän sushi-luolan omistaja pyytäisi häntä yhdeksi henkivartijoistaan. Siitä päivästä oli jo kolme kuukautta, ikuisuus näinä kuoleman päivinä.
Joka ikisen vuoron päättyessä näiden kolmen kuukauden aikana, oli Flash palannut kotiin löytääkseen jääkaappinsa, betonipilariin taiten piilotetun, täynnään erilaisia herkkuja sushi-keisarin keittiöstä. Tosin seikka, että kaikki sushi-lajit, tämäinenkin Futo maki, maistuivat samalta, joskus ihmetytti Flashia. Kuitenkin heti unohtuen alle kiitollisten, euforisten kyynelten. Kiitos Copsi-Feelingin.
Flash oli onnellinen mies. Se, että säteilyvauriot ja aspartaami yhdessä olivat jo aikaa sitten tuhonneet hänen haju- ja makuaistinsa, niin että kaikki tuoksui ja maistui ylikypsälle graavilohelle, ei häirinnyt häntä.
Flash piti ylikypsästä graavilohesta.
Lisää arvosteluja aiheesta Sexy Salmon