"Kristianin nuoruusvuodet" on onnistunutta tuotantoa Juha Vuoriselta, jälleen kerran.
Huumoria on niin
että heikompia heikottaa. Itse hihittelin tekstin lomassa niin että alkoi yskittämään.
Huumori on tosin ronskinlaista, mistä kaikki eivät välttämättä pidä. Mutta minuun ainakin se uppoaa
kuin häkä.
Kristianin nuoruusvuodet liittyy Vuorisen aiempaan tuotantoon; Juoppohullun päiväkirjoihin, jossa Kristian esittää
kirjan päähenkilön parasta ystävää.
Nyt hän on saanut "oman kirjan", missä puidaan nuoren Kristianin kasvua lapsesta nuoreksi mieheksi. Miten hänestä on tullut se kuin hän on Juoppohullun päiväkirjoissa. Pyöreä ja höntti mies
joka pysyy ikuisena poikana elämän hämmentävässä aallokossa.
Kristianin nuorallatanssimista yrittää tasapainossa pitää äiti, ja isä. Vanhanajan kasvatuksen saanut äiti ja kiivas ja pelottava isä. (molemmilla luurangot kaapissa, jota yrittävät pojaltaan salata)
Tarina alkaa siitä miten Kristian pitää esikuvanaan ja idolinaan joulupukkia. Jo siinä vaiheessa vanhemmat miettivät lapsensa viemistä hoitoon, nuoresta 5v iästään huolimatta (jolloin joulupukkiin uskominenhan on ihan luonnollista - tosin Kristian on Kristian..).
On perheenkeskeistä matkustelua ja tapahtumia,
jotka väkisinkin kutkuttavat nauruhermoja.
Nuoruushan on täynnä uusia kutkuttavia tunteita ja löytöjä itsessään.
Kristian onkin havainnut että tiettyjen paikkojen hyväily tuo valtavaa mielihyvää ja haluaa tutustua paremmin asiaan. Ja itseensä..
Ja tytöt luonnollisesti alkavat kiinnostaa aivan uudella tavalla kun siihen tiettyyn ikään saavutaan.
Nasevasti kirjoitut arkipäiväiset asiat on tuotu paperille aivan loistavasti. Perheen yhteisestä lomamatkasta ulkomaille kun "suuri" perintö ollaan saatu, joka meneekin niin pieleen kuin vain voi mennä.
Ja Kristianille paljastuu kauhukuvia vanhemmistaan ja varsinkin rakkaasta äidistään. Aina kirjan alusta loppuun saakka.
Teoksessa mennään eteenpäin luvuilla jotka ovat vuosilukuja Kristianin elämäntaipaleelta. Ei toki joka vuotta ole ylös laitettu, vaan ne harvat ja valitut vuodet
jolloin Kristianille tapahtuu ja jolloin ollaan herkimmillään kasvussa.
Kirjassa Kristian kokee teini-iän kuten kaikki muutkin ja huomaa että isää ei tarvitse pelätä, vaan hän voi jopa saada isän pelkäämään häntä.
On tiuskimista, ja mielialan rajuja vaihteluja. On ystävien kanssa salaisia tapaamisia ja salaisia tutkimuksia ihmiskehosta. Ja myös kiinnijäämisiä noloista tilanteista joihin ei itse ikinä haluaisi joutua.
Luonnollisesti kirjassa kerrotaan ensimmäisestä Rakastumisesta ja ensimmäisistä kulauksista alkoholia sekä neitsyyden menettämisestä.
Kaikista niistä suurista tunteista ja ajatuksista jotka pienen teinipojan päässä ja sydämessä (saatikka sitten muualla) tykyttävät.
Mikäli kaipaa kevyttä mutta hyvin väritettyä huumoria päiväänsä, suosittelen tätä.
Lisää arvosteluja aiheesta Vuorinen; Kristianin nuoruusvuodet