Dartt on yksi niitä harvoja kirjailijoita jotka nousevat suoraan esikoisteoksella maailman maineeseen. Kustantaja oli heti
alkuun ottanut 75000 painoksen tavallisen kymmenentuhannen sijaan. Teostaan kirjailija kirjoitti yhdeksän vuotta joten istuma lihaksia on tarvittu. Ehkä juuri tästä johtuu teoksen mystiikka.
Teos ei ole missään nimessä sieltä kaikkein helpoimmasta päästä, päähenkilöt ovat omalla kiehtovalla tavallaan mielenkiintoisia, mutta kukaan kirjailija ei voi välttää kliseitä vaikka olisi kirjoittanut kirjaa 90 vuotta.
Teos sijoittuu klassiseen sivussa olevaan yliopisto maailmaan, päähenkilöt ovat eristyneitä ja hyvin kiinnostuneita siitä mistä muut eivät. Päähenkilö ajautuu porukkaan mukaan ja tarinaa lähtee sulavasti liikkeelle.
Kirjailija sekoittaa mielenkiintoisella tavalla rikoksen ja antiikin kreikan mytologiaa keskenään.
Mikään teos ei koskaan kuitenkaan ole täydellinen vaan aina löytyy jotain kriittistä sanottavaa. Kirjailija on käyttänyt päähenkilöiden dialogeissa osittain Latinan kieltä mikä ainakin minua itseä hieman häiritsi, näin Latinaa osaamattomana henkilönä. Mutta toisaalta se voi olla kyllä myös hyvä tehokeino ja herättää toisten lukijoiden mielenkiinnon.
Mystiikka tuntuu olevan teoksessa suuressa osassa, päähenkilöt, vetävät aineita päästäkseen käsiin muinaisten kulttuurien Jumalien luokse. Aina kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää. Pelkästään juuri päähenkilöt on teoksessa kuvattu sellaisiksi kultturelleiksi jotka eivät koskaan varmastikaan sortuisi aineisiin. Aineiden käyttäjät eivät aina ole slummi alueen hyypiöitä, heitä löytyy jokaisesta yhteiskunta luokasta. Ehkä myös juuri tämä on kirjan yksi sanoma monen muun sanoman lisäksi mitä itse löysin teoksesta.
Ensimmäiseksi romaaniksi en menisi teosta suosittelemaan, mutta jo hieman kokeneempi lukija saa varmasti paljon irti mielenkiintoisesta tarinasta ja päähenkilöistä. Tietenkin myös kokematon lukija voi saada teoksesta irti hyvinkin paljon, itseltäni meni jo pelkän tekstin sulattelemiseen hyvin paljon aikaa ja jouduin jopa lukemaan koko teoksen toiseen kertaan. Onnekseni kyseinen teos on tällä hetkellä hyllyssäni, voin lukea sen aina kun haluan. Uskaltaisin jopa väittää, että jokainen kirjoihin hurahtanut henkilö hankkii tämän teoksen itselleen.
Ihmettelen vain suureksi harmiksi sitä, että kirjailijalta ei ole tullut enempää teoksia kuin juuri tämä kyseinen ja Pieni ystävä. Tartt osaa kuitenkin kerronnan ja käyttää sitä erittäin taidokkaasti.