HUMANISMI, mitä se on?
HUMANISMI on elämänasennetta. Se on elämäntapa. Se on hmislähtöinen ajattelutapa, jossa ihmiselämän arvo myönnetään. Se on etiikkaa, tiedettä ja filosofiaa. Sen juuret ulottuvat muinaisen Kreikan ja Rooman filosofeihin ja runoilijoihin, kungfutselaiseen Kiinaan ja klassisen Intian Carvaka-liikkeeseen.
Humanistinen
ajattelu tulee esille taiteessa ja kirjallisuudessa. Sen vaikutukset kulttuuriin tulevat esille
myös tieteessä. Humanistinen ajattelu on vaikuttanut suuresti yksilön oikeuksiin ja vapauksiin. Emme
voi edes kuvitella, miten maailma muuttuisi, jos ajattelunvapaus poistetettaisiin nymyisestä euroopasta ja yksilön oikeuksia omaan elämäänsä kavennettaisiin.
Humanismissa erotetaan myös erilaisten elämäntyylien suvaitseminen ja arvostaminen. Nämä eivät sisällä toisiaan.
Moderni humanismi puhkesi kukoistukseensa renessanssin aikana. Tämä johti modernin tieteen kehitykseen. Valistuksen aikana se synnytti uusia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ihanteita ja innoitti aikamme demokraattisia vallankumouksia. Humanismi on myös auttanut luomaan uudenlaisen eettisen näkemyksen, joka korostaa vapautta ja onnellisuutta sekä yleismaailmallisia ihmisoikeuksien hyveitä.
Humanistiset tieteet tutkivat
ihmisen toimintaa ja kulttuuria. Humanistinen koulutus on yleissivistävää ja aineyhdistelmällä ja työkokemuksella suuri merkitys työllistymisessä. Opiskelija voi valita joko tiettyyn ammattiin johtavan koulutuksen, joita
ovat esimerkiksi opettaja
tai kääntäjä tai suunnata tutkijaksi tai julkisen hallinnon palvelukseen. Yritysmaailmaan työllistymistä helpottaa usein aineyhdistelmä, jossa on sivuaineita myös muilta kuin humanistisilta aloilta.
Humanistien tyypillisiä työpaikkoja ovat tiedotusvälineet, kirjastot, kulttuurihallinto, museot ja arkistot. Myös kauppa ja teollisuus työllistävät jonkin verran humanisteja. Kielten ja kulttuurien asiantuntijoina humanisteilla on hyvät edellytykset työskennellä kansainvälisissä tehtävissä niin yritysten, järjestöjen kuin julkisenkin sektorin palveluksessa.
Humanistisiin tieteisiin voi laskea kuuluvan esimerkiksi:
Arkeologia
Historia
Kielitiede
Kirjallisuustieteet
Taidehistoria
Teologia
Humanismin syntyi antiikin Kreikassa. Protagorasta opetti tällöin: ”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on myön nykyaikaisen humanismin perusajatuksia. Humanistisessa ajattelussa myönnetään jokaisen ihmisen arvo. Ajatellaan, että ongelmat voidaan ratkaista ihmisjärjellä. Humanismiin liittyy vapaa-ajattelu, sen mukaan jokaisen ihmisen tulisi tehdä valintansa itse. Humanistiset hyveet ovat totuuden kunnioitus, henkilökohtainen vastuu, suvaitsevaisuus, huomaavaisuus, avara myötätunto, yhteiskunnallinen valveutuneisuus, pyrkimys yhteistyöhön ja huolenpito luonnosta.
Myös Aristoteles, joka tunnetaan nimenomaan luonnontieteen edistäjänä, oli mukana kehittämässä antiikin ajan humanismia. Hän sisällytti ihmisen tutkimuksen luonnontieteisiin, otti ihmisen hyvinvoinnin moraalin mittariksi ja myönsi, että ihmiskunnassa on suuri potentiaali, jos se vapautetaan jumalin pelosta.
Lisää tiivistelmiä aiheesta HUMANISMI, mitä se on?