Stoalaista elämäntaitoa
Itsen hallinta
On olemassa erikseen asiat, joihin
ihmisen määräysvalta ulottuu ja ne, joihin ei
voi vaikuttaa. Omassa vallassa on stoalaisen filosofian mukaan lähinnä se, mihin haluaa keskittyä eli suuntautua ja se, miten asioihin suhtautuu. Keskittymisellä ja suhtautumisella on mahdollista hallita sisäisiä tilojaan, tunteitaan ja mielikuviaan. Itsen hallinnan mahdollisuus on olemassa pitämällä yllä saman aikaisesti mielentyyneyttään ja keskittyneisyyttään. Itsen hallinta perustuu tunteiden hillintään, joka on prosessina jatkuva.
Voidaan luonnehtia,
että keskittyminen malttavaisuuteen käynnistää mielentyyneyden. Mielentyyni tila antaa mahdollisuuden suhtautua järkevästi, jonka seurauksena ajattelu on selkeää. Tällä tavalla keskittymisestä johtuva mielentyyni suhtautuminen tuottaa järkevän ja selkeän mielentilan, jonka mukainen ajattelu ja toiminta noudattelee linjaa, jota voimme kutsua viisaudeksi.
Eheys
Stoalaisessa filosofiassa korostuu tyytyminen siihen, mitä on tapahtuakseen. Tämä tarkoittaa sitä, että asioihin voi ja tulee yrittää vaikuttaa siten, että ne etenevät edulliseen suuntaan. Toisaalta, sikäli kun tapahtuu vääjäämättä jotain, jolle ei kohtuuden rajoissa olevilla ponnisteluilla mahda mitään, on viisasta hyväksyä asia ja tyytyä siihen. Ihmisen kapasiteetti vaikuttaa asioihin on rajallinen, joten mielenrauhaa rikkova tuottamaton haluaminen kannattaa minimoida. Asioita ei voi aina pakottaa tapahtumaan niin kuin itse niiden haluaa sujuvan, myöskin on vältettävä haluamasta sellaista, mitä ei voi saada. Tämän mallin mukainen suhtautuminen kehittää eheyttä ja ihmisestä voi tulla tosiasiat hyväksyvä eheä subjekti.
Hyveet
Stoalainen elämänviisaus voidaan esittää hyveinä. Onnellisuuden perusta on hyveellinen ajattelu, vuorovaikutus ja toiminta. Perushyveitä ovat: sopeutuvaisuus, rohkeus, tyytyväisyys, humaanius, ymmärtäväisyys ja malttavaisuus. Nämä hyveet
ovat viisauden perustaa. Soveltamalla näiden hyveiden mukaista elämänviisautta ja sopeuttamalla tahtonsa niiden mukaiseksi voidaan stoalaisen filosofian mukaan olettaa, että saavutetaan hyvää elämää. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa seuraavia asioita. Ei tule järkyttyä mistään, sillä se rikkoo sisäistä harmoniaa. Viisaasti ajatteleva sietää vastoinkäymisiä ja kuolemaankin hän suhtautuu luonnollisena asiana. Vastoinkäymiset, epäonnistumiset ja myös elämän rajallisuus ovat osa tavallista elämää. Ihmisen on ensin päätettävä, mitä ryhtyy tekemään ja mahdollisesti tehtävä se, mutta kannettava myös teoistaan vastuu. Stoalaisuudessa ymmärretään, että ihmisen vallassa ovat vain hänen omat tekemisensä, toiset päättävät itse omalta kohdaltaan ja siten toisten tekemiset ovat heidän omassa vallassaan ja heidän omalla vastuullaan.
Onnellisuus ja vapaus
Perusasiana mainitaan, että filosofinen mietiskely on vapauttavaa. Järkevä ja selkeä ajattelu ja oikeanlainen tahtominen ovat onnellisuuden mahdollistavia prosesseja. Lisäksi painotetaan, että stoalaisen mallin mukaan vapautta ja onnellisuutta on se, että ei pelkää tai halua mitään. Käytännön tasolla viisaudeksi voidaan kutsua sitä, että ihminen ottaa sen, mikä hänelle kohtuudella kuuluu, muuten hän tyytyy vähään. Vaikeuksissa on oltava pitkämielinen ja hyväksyttävä elämän tuomat vaihtelut olosuhteissa. Onnellisuus ja vapaus edellyttävät tunteiden hallintaa, eli on oltava pelkojen, haluamisten, vihastumisen ja nautinnonhalun yläpuolella. Antiikissa korostettiin tiettyjä elämään kuuluvia perusteita, joita olivat velvollisuuksien täyttäminen, oikeudenmukaisuus ja tasapainoinen, harmoninen elämä.
Eräitä huomioita
Stoalaisuudessa on perinteisesti havaittu hyväksi ymmärtää erinäisiä asioita.
1) Maailma on muuttuvainen, kuten myös ihminen sen osana
2) Onnellisuuteen ei tarvita paljon, se on mahdollista olosuhteista riippumatta
3) Stoalaista viisautta on pyrkiä olemaan mieleltään levollinen, joka ilmenee kykynä olla aloillaan
4) Ihmisen kuolevaisuus on osa todellisuutta, kuolemassa ei ole mitään pelkäämistä
5) Ihmisen ei tule tavoitella ansiotonta etua, eli ahneus, pettäminen ja varastaminen ovat väärin
6) Hyveellinen ihminen ei tee pahaa, hän sietää
sitä 7) Jos on valtaa, on sen käyttämisessä hyvä osoittaa jaloluontoisuutta; vallan väärinkäyttöä on varottava sitä enemmän, mitä enemmän sitä on käsiinsä saanut
8) Stoalainen suuttuu hitaasti ja sopii riitansa nopeasti
9) Ihmissuhteiden vahvinta perustaa on toisten hyvä kohtelu; tätä hyvettä voidaan kutsua myös reiluudeksi
10) Ihminen on muuttuvainen, joten siis tulee tavoitella edullisia muutoksia itsessään ja elämässään
11) On vaikeaa saada kaikki ystävikseen; tavoiteltavampaa on pyrkiä siihen, että välttyy saamasta vihamiehiä; tässäkin asiassa on hyvä sopeutua maailmaan sellaisena kuin se on
12) Stoalaista viisautta on pyrkimys kohtuuteen
13) Tyyneys ja rohkeus vastoinkäymisissä ovat hyveellisen ja jalon miehen pyrkimyksiä
Lisää tiivistelmiä aiheesta Stoalaista elämäntaitoa