Aristoteles ja hyvä elämä
Sielu
Ihminen on eläin, mutta hänelle on ominaislaatuista kyky ajatella ja käyttää
järkeä. Aristoteles uskoi realistina aistitiedon luotettavuuteen. Hyveellinen
ihminen kykenee järkensä voimalla hallitsemaan haluamisiaan. Hänen hallitseva sielunosansa on prosessoiva sielunosa, joten hyveellisyys perustuu kykyyn käyttää järkeä. Jotta prosessoiva sielunosa hallitsisi muita haluamisia, on
ihmisen saatava oikeanlaista kasvatusta.
Hyveellisyys
Korkein hyvä on onnellisuus ja olio voi sen saavuttaa, kun se toteuttaa sille ominaista tehtävää. Ihmisen tehtävä on ajatella ja kehittää henkistä pääomaansa. Muilla hyveillä ihminen saa järkensä hallitsemaan aistillisia halujaan. Älyllinen hyve on moraalista korkeampi. Moraaliset hyveet ovat merkityksellisiä, jotta ihminen toimisi oikein. Hyvä elämä voidaan rakentaa hyveellisen ajattelun ja toiminnan varaan.
- rohkeus: ihmisen tulee pyrkiä vakauteen eli välttää antamasta pelolle tai uhmalle liian suurta valtaa
- kohtuullisuus: tulee noudattaa tasapainoa ja itsehillintää
- anteliaisuus: on kyettävä ottamaan myös toisten edut huomioon (ja välttämään ahneutta)
- itsekunnioitus: näkemys siitä, mikä on sopivaa ja pyrkimys henkiseen lujuuteen
- lempeys: hyvää tahtoa, ymmärrystä ja armollisuutta
- totuudellisuus: on pysyttävä rehellisesti ja selkeästi tosiasioissa, emootioiden hallinta
- nokkeluus: varovaisuus ja taito valita
- ystävällisyys: ihmisten tunne-elämän huomiointi ja inhimillisyyden hyväksyminen
- hyvätapaisuus: on asioita, joita ei pidä tehdä, niitä, joita voi tehdä ja asioita, jotka tulee tehdä
Hyvä elämä ja tasapaino
Aristoteles muotoilee seuraavaa: hyvään elämään kuuluu sopivassa suhteessa mielihyvää, perinteiden kunnioitusta ja itsekuria. Hyvä elämä perustuu kokonaisuuden toimivuuteen. Yksilön on hillittävä nautintojaan ja pikkumaisuuksiaan. Viisas hakee tasapainon eri pyrkimysten välille, suosii kohtuullisuutta ja seuraa kultaista keskitietä. Inhimillisen pyrkimyksen päämäärä on onnellisuus, jota hän luonnehtii hyväksi elämäksi. Ihmisen onnellisuus syntyy kyvystä ajatella. Ajattelukyky on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Ihmisellä on vapaa tahto, joka antaa hänelle mahdollisuuden tehdä omat valintansa, mutta hänen on valittava vastuuntuntoisesti. Oikea toiminta perustuu valintaan ja valitessa on otettava asiaan liittyvät tekijät huomioon.
Politiikka
Ihminen on poliittinen ja yhteiskunnallinen eläin. Ihmisen on oltava poliittisesti osallistuva, sillä hän on osa laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta. Hänen on tunnettava vastuuta tätä kokonaisuutta kohtaan. Ihmisenä kehittyminen voi tapahtua ainoastaan yhteisön jäsenenä. Ihmisen velvollisuus on olla hyvä kansalainen ja tukea päättäjiä ja omaa yhteiskuntaansa. Hyveellinen ihminen on samastettavissa hyvään kansalaiseen ja ihmisen on sivistyksellisesti kasvettava hyveellisyyteen. Lakien päämääränä on moraalisen hyvän edistäminen. Aristoteles sallii yksityisomistuksen ja sanoo valtion perusosaseksi perhettä. Hallitsevaan asemaan on valittava parhaat kansalaiset. Hallitsijan ja valtion on pidettävä toimintansa päämääränä yhteistä hyvää.