Arvoajattelua
Eri kansallisuudet näkevät ihanteelliset arvot erilaisina. Todellisuudessa toteutuvat arvot ovat eri
kansoilla, ammattiryhmillä ja yksilöillä kullakin omansa. Yritän koota pohjoismaisia arvoja, jotka ovat osin perinteisiä, mutta osin myös vasta kehittyviä. Kansainvälistyminen muuttaa arvoja, koska muuttuvissa oloissa ihmiset, lainsäädäntö, yritykset ja valtiot pyrkivät sopeutumaan oloihin ja toisaalta hallitsemaan muutosta. Jaan arvot kolmeen luokkaan: lakiympäristö, yksilö ja yritykset ja valtio. Jokaisella on varmasti omat mielipiteensä, tämä arviointi on lähinnä oma näkemykseni todellisuudesta ja ihanteista.
Lakeihin ja lainvalvontaan on perinteisesti yhdistetty oikeudenmukaisuus ja
kohtuullisuus. Yksilön luonnolliset perusoikeudet on pyritty takaamaan huolellisella lainsäädännällä. Sekä kansalaisilta että viranomaisilta on edellytetty lakien kunnioittamista. Tuomiolaitos ottaa toiminnassaan huomioon myös lakien hengen, jotta kokonaisuus toimisi mielekkäästi. Perinteet vaikuttavat paljon sekä kaikessa lainsäädännässä ja lainvalvonnassa että siinä ajattelussa, mitä pidetään kiellettynä, mahdollisena tai velvollisuutena. Lakien kohtuullisuus ja selkeys ja näihin liittyvän toiminnan avoimuus tuottaa kansalaista kohtaan inhimillisyyttä.
On vaikea sanoa, mikä on kullekin yksilölle ominaista tai ihanteellista. Ajattelen kuitenkin, että Pohjoismaissa on tiettyjä perusarvoja ja niiden kehityssuuntia. Rehellisyys, ahkeruus ja velvollisuudentuntoisuus kuvaavat ihanteita, joita pidetään arvossa. Tietyssä määrin älyllinen terävyys on arvostettu ominaisuus, kunhan se toteutuu rehellisyyden puitteissa. Tässä on hyvä jälleen mainita, että kyse on siis ihanteista. Tulevaisuudessa kehitys tapahtuu kohti lisääntyvää myönteisyyttä, malttavaisuutta ja ymmärtäväisyyttä. Koska maailma muuttuu nopeasti, on tarvetta suurempaan epävarmuudensietoon, aktiivisuuteen ja hyväksyvyyteen.
Valtion ja yrityksen johtaminen eroaa toisistaan siinä, että valtion kulkusuunnan ohjaaminen vaatii enemmän aikaa, koska se on väkimäärältään suuri ja siinä on toteuduttava luotettava ohjaus. Valtio on hidasliikkeisempi kuin yritys, sillä sen on toimittava varmemmalla ja riskittömämmällä perustalla. Toisaalta valtion ja koko yhteiskunnan kapasiteetti on suurempi kuin yksittäisen yrityksen, joten sen toiminnan seuraukset ovat perustavampia. Yritys on dynaamisempi, riskiäottavampi ja elinkaareltaan lyhyempi kuin kokonainen valtio.
Mitkä ovat yrityksen ja valtion johtamisen perusarvoja ja arvoihanteita? Listaan arvoja, joita pidän Pohjoismaille ominaisina ja toivottavina.
- tehokkuus
- yritteliäisyys
- toimivuus
- kekseliäisyys ja sopeutuvuus
- harkittu muutosvalmius
- tasapainoinen kehitys
- yhteishenki
- käytännöllinen suvaitsevaisuus
- humaani kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus
- vapauden ja perusoikeuksien kunnioittaminen