Filosofia
Artikkelin perustana on kirja:
Filosofian historia, Svante Nordin, Pohjoinen 1999
Nordin katsoo, että filosofialle on ominaista sen traditio, eli filosofian ytimessä on sen historia.
Filosofia on siirtynyt aikojen halki muuttuen ja esiintyen eri muodoissaan. Se on säilynyt kauan, Thaleen ajoista nykyaikaan. Filosofian historiasta voidaan kirjoittaa monella eri tavalla ja Svante Nordin on valinnut omaksi lähestymistavakseen esitellä sen traditiota. Tämä tarkoittaa, että hänen pyrkimyksensä on esitellä jatkumo, joka muodostuu tietyistä ajatuksista, käsitteistä, kirjoista ja henkilöistä.
Filosofia on perinteisesti ollut vastatusten erilaisten valtaa pitävien tahojen kanssa. Se on ajoittain myös ollut yhteistyössä niiden kanssa. Kristillinen perinne ja poliittinen valta
ovat olleet vuorovaikutuksessa filosofian
kanssa jo vuosituhansien ajan. Filosofia on rakentanut historiansa varrella elämänkatsomuksia ja maailmankatsomuksia, eikä tämä ole tapahtunut riippumattomasti muista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja instituutioista. Filosofian luonne onkin radikaali, kriittinen, utelias ja tiedonhaluinen. Ihmisen tehtävä on käyttää järkeään ja asioilla on oltava järjellisyytensä.
Nordinin mukaan länsimaisella tiedolla on kolme muotoa, jotka ovat filosofia, uskonto ja tiede. Filosofia ja uskonto ovat olleet, etenkin skolastiikan muodossa, usein tekemisissä toistensa kanssa, mutta kuitenkin historiallisesti kristinusko on ollut filosofialle vieras voima. Nämä ovat kilpailleet keskenään. Tieteen lähtökohta on filosofiassa, sillä se on versonut filosofisesta toimeliaisuudesta ja sen jälkeen asteittain siirtynyt omaksi tiedon lajikseen. Nykyään asia nähdään toisin; filosofia olisi eräs tiede, yksi osa tieteen laajassa järjestelmässä.
Filosofian perustaa ovat kysymykset ja ongelmat sekä käsitteet, joita kaikkia jatkuvasti muotoillaan uudelleen. Tähän perustaan kuuluvat myös filosofiset teokset, filosofian hahmot ja heidän luomansa järjestelmät. Nordin sanoo, aivan johdonmukaisesti, että filosofia toimii yhteiskunnallisessa ympäristössä, eli sen toiminta-alueella sijaitsevat taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tieteet.
Kirjassa luonnehditaan filosofiaa ja filosofeja.
Filosofi etsii tietoa ja tiedostaa, ettei omista kaikkea tietoa eikä viisautta. Tietoisuus omasta tietämättömyydestään pitää hänet tiedon etsinnässä liikkeellä. Filosofi rakastaa viisautta; hän hakee totuutta, oikeudenmukaisuutta ja kauneutta. Filosofia syntyy ihmettelystä ja filosofin mielenkiinto suuntautuu kaikkeen ja on luonteeltaan teoreettista. Yleisellä tasolla filosofi sitoutuu järkevyyteen, totuudellisuuteen ja oikeudellisuuteen. Filosofi tiedostaa itsensä, lisäksi hänen päämääränään on tutkia itseään ja elämäänsä. Ihmisen on tunnettava itsensä, sillä se on keino saavuttaa viisautta. Nordinin mukaan filosofia on etenevä projekti, se ei ole koskaan valmis, vaan jatkuvassa kehityksen tilassa. Filosofille tiedon etsintä on siis elinikäistä, hän ei omista koskaan kaikkea tietoa ja viisautta. Etsintä ei valmistu koskaan, eikä saavuta täydellistä varmuutta. Filosofin on oltava kriittinen, järki ja sen käyttö ovat ainoita hyväksyttyjä asioita. Filosofian luonne on vaatia perusteluja ja näin filosofi toimii. Filosofi pyrkii olemaan vastoinkäymisten yläpuolella älyllisessä mielessä. Hänen elämänstrategiansa ei ole välttää elämän traagisuutta, vaan hallita elämäänsä taidollisesti riippumatta siitä mitä hyvää tai pahaa siihen kuuluukin. Ihmisen tulee olla malttavainen, selkeä, itsenäinen ja hänen tulee kyetä intellektuaaliseen nautintoon. Filosofia elää vuorovaikutuksessa ihmisyyden, elämän ja todellisuuden kanssa.
Lisää tiivistelmiä aiheesta Filosofia