Eettinen vakaumus ja Albert Schweitzer
Hakusanoja:
- filosofi
- filosofia
- etiikka
- teologi
Elämän kunnioittaminen
Schweitzerin ajattelua on kuvattu elämänmyönteiseksi ja inhimilliseksi. Keskeisin kohta siinä
oli elämän kunnioittamisen periaate.
Hänen ammattiuransa perustui eettiseen vakaumukseen, jota
Hän pyrki toteuttamaan käytännössä. Schweitzer oli muusikko, musiikin tutkija, urkujen rakentaja, filosofi, kirjailija, teologi ja käytännön toiminnassaan lääkäri. Hän oli eetikko ja idealisti,
joka toteutti vakaumustaan käytännössä. Hän pyrki opettamaan näkemyksiään toisillekin, mutta hänen merkityksensä tuli esille hänen esikuvallisuudessaan arkipäivän toimijana lähetysaseman sairaalan lääkärinä Afrikassa. Schweitzer katsoi, että hänen velvollisuutensa oli kantaa vastuuta lähimmäisistään, johon toimintaan hän sijoitti valtavasti voimavarojaan ja myös taloudellista varallisuuttaan. Totuudella ja rehellisyydellä oli
hänelle perustavaa laatua oleva merkitys.
Kiitollisuus
Schweitzer totesi, että monet henkilöt olivat olleet hänelle avuksi, tueksi ja hyödyksi vuosien varrella. Hän tunsi heitä
kohtaan kiitollisuutta ja muisti tämän kiitollisuuden koko ikänsä, vaikkei aina muistanutkaan tästä asiasta näille henkilöille mainita.
Ristiriitaisuus
Schweitzer totesi olevansa luonteeltaan ristiriitainen, mutta hyväksyi tämän piirteen itsessään. Tätä on tulkittava laajemmin. Ihmisellä on monenlaisia sisäisiä pyrkimyksiä, jotka eivät monestikaan ole keskenään samansuuntaisia ja jotka myös ovat vuorovaikutuksessa henkilön mielen ulkoisten olosuhteiden kanssa. Aika ajoin ihminen toimii tai ainakin haluaisi toimia tavalla, joka on hänen ajatustensa, aatteensa ja aiempien tekemistensä kanssa ristiriidassa. Ihmistä ei tule pitää ehdottoman johdonmukaisena olentona, vaan ymmärtää hänen olemuksensa muuttuvaisuus, alttius olosuhteille sekä johdonmukaisuuden ja hetkellisyyden vaihtelut.
Inhimillisyys
Inhimillisyyden perustana on elämän kunnioittaminen. Schweitzer asetti itselleen ja toisille vaatimuksen kunnioittaa elämää. Elämää biologisena ilmiönä on kunnioitettava ja sitä kohtaan tunnettava arvostusta, sillä se on kaikessa moninaisuudessaan erityislaatuinen ilmiö. Ihmisen on oltava ihmismäinen ja kohtuullinen toista lajikumppaniaan kohtaan. Eettisen ajattelun karikko on välinpitämättömyys. Schweitzer itse oli näille eettisille periaatteilleen kuuliainen, sillä hänelle toisella ihmisellä oli merkitystä. Sivistyneen ihmisen ihanne on ihminen, joka säilyttää aidon inhimillisen luonteensa.
Rauhanaate
Rauhanmieltä tulisi ilmetä jokaisen ajatusmaailmassa, sanoo Schweitzer. Tämä on tarpeen, jotta ihmiskunnan turvallisuus ja olemassaolo voitaisiin taata. Nykyihminen on rauhaa kaipaava olento. Rauha on kiinni tahdosta.
Lisää tiivistelmiä aiheesta Eettinen vakaumus ja Albert Schweitzer