Lordi voitti euroviisut ja teki suomalaista, hitusen kansainvälistäkin euroviisuhistoriaa. Siitä kiitos Tomi Putaansuulle sekä ennakkoluulottomalle Ylen väelle joka uskalsi ottaa tämän rohkean askeleen.
Kuten olemme suurimman hälyn hälvettyä joutuneet huomaamaan, Lordi – ilmiö jakaa kansan kahtia. Joidenkin mielestä euroviisut on mennyttä kalua, toisten taas Lordi oli ainoa oikea voittaja ja euroviisut saivat uuden ilmeen ja aivan uuden sukupolven kiinnostumaan koko instituutiosta.
Anti-Lordi.com sivusto herättelee kriittistä keskustelua Lordi – ilmiöstä. Sivusto kysyy: ”Ovatko Lordin kannattajat mielenterveyshäiriöisiä?” ”
Innostiko Lordin voitto Porvoon kirkon tuhopolttoon?” Ja niin edelleen. Sivustolle on koottu Lordia käsitteleviä lehtijuttuja ja artikkeleita. Sivuostolla on mahdollisuus osallistua äänestyksiin ja keskustella. Antilordi on asiallisesti toteutettu sivusto, jolla tietysti on merkityksensä. Kriittinen keskustelu ei koskaan ole pahitteeksi, aiheesta kun aiheesta. Mutta Lordilla sinällään lienee suurempi merkitys. Ainakin se ravistelee luutunutta instituutiota ja pakottaa senkin uudistumaan. Lordin voiton takana puhui kansa. tuskin koskaan suomessa euroviisut ovat herättäneet sellaista kiinnostusta, jonka teki kevään 2006 kilpailu. Ja suomalaista musiikkiteollisuutta katsottaessa oli vähintäänkin tärkeää se, että myös euroviisuissa suomi menestyi edes kerran. Se, oliko bändi oikea suomalaisen musiikin tasoa ajatellen, siihen voivat vastata ammattilaiset, mutta ainakin Eurooppa heräsi. Epäilenpä kuitenkin, että jollekulle muulle jo kansainvälistä luottamusta saavuttaneelle suomalaiselle artistille Euroviisut olisivat olleet merkityksetön juttu. Lordille se oli tärkeä ponnahduslauta menestykseen. Jokaisen kriittistä ajattelua kunnioittavan henkilön kannattaa toki käydä Anti-Lordi – sivustolla. Keskustelua kannattaa käydä. Jos ei muuta, niin ilmaisemassa oman mielipiteensä. Koska joka tapauksessa Lordi tulee värisyttämään aina. Onhan Lordi painettu jo tuleviin tietosanakirjoihinkin tulevia sukupolvia muistuttamaan olemassaolostaan. Lordin ulkomuoto herättää pahennusta, musiikki on raskasta mutta tuskin sentään saatanaa kutsuu, sillä se on sirkus, kuten musiikkiteollisuus yleensäkin ja tämän päivän taiteessa on ponnahdettava ylös näyttävällä tavalla jos siellä aikoo olla.