Influenssa A -virukset ovat erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Lintuinfluenssaviruksesta on yli 140 erilaista tyyppiä, joista suurin osa aiheuttaa linnuille vain lieviä oireita, eli ne ovat matalapatogeenisiä ja
ihmisille vaarattomia.Lintuinfluenssavirukset jaetaan alatyyppeihin viruksen pinnan proteiinien perusteella, jotka muodostuvat hemoglutiineista (H) ja neuraminidaaseista (N). H-tyyppejä tunnetaan 16 erilaista, ja jokaisella näistä on 9 N-alatyyppiä. Näistä muodostuvat 144 mahdollista erilaista H- ja N-muunnosta. Valtaosa influenssa A-virusten alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja ja ne eivät aiheuta linnuille vaarallisia oireita. Alatyyppiin H5 ja H7 kuuluu kuitenkin myös
viruksia, jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle. Tällainen virus on mm. ajankohtainen H5N1. Kaikki lintuinfluenssavirukset kuuluvat Orhomyxoviridae-ryhmän influenssavirus A -sukuun, ja ovat RNA-viruksia eli viruksia, joiden perintöaines on RNA:ta, ribonukleiinihappoa.
Lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin yleensä huonosti. Ihminen
voi saada lintuinfluenssatartunnan kosketeltuaan paljain käsin sairastunutta lintua tai sen eritteitä. Lintuinfluenssa voi levitä myös ruoan, veden, vaatteiden tai esineiden välillä, mutta sen leviämisestä kypsennetyssä ruoassa ei ole todisteita. Siipikarja ja villit linnut toimivat usein oireettomina kantajina.Kaikkia Euroopan kansalaisia onkin kehotettu noudattamaan hyvää henkilökohtaista hygieniaa, johon kuuluu erityisesti käsien pesu vedellä ja saippualla lintujen koskettelun jälkeen sekä sairaiden ja kuolleena löydettyjen lintujen koskettelun välttäminen.Lintuinfluenssan oireet ihmisillä voivat
olla tavanomaisia influenssan oireita eli kuumetta, yskää, kurkkukipua ja lihaskipuja. Lisäksi siihen voi liittyä silmätulehduksia, keuhkokuumetta tai vaikeaa hengenahdistusta. Koska virus on lintuinfluenssan tapauksessa ihmisille uusi ja sille ei siten ole muodostunut vastustuskykyä, oireet voivat olla tavallista influenssaa rajumpia.Pahin pelko on, että ihmiseen tartuttuaan lintuinfluenssa onnistuu vaihtamaan tavallisen influenssaviruksen kanssa proteiineja. Tällöin syntyvä uusi alalaji saattaisi olla erittäin tarttuva ja äärimmäisen tappava ihmisille, jolloin seurauksena voi olla maailmanlaajuinen pandemia. Kaikki toistaiseksi tunnetut tapaukset on kuitenkin saatu linnusta, eikä viruksen tiedetä muuntuneen ihmisestä toiseen tarttuvaksi, mikä olisi pandemian edellytys. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan, sairastuu pandemiaan suurempi osa väestöstä kuin vuotuisiin influenssaepidemioihin.
Viime vuosisadalla nähtiin kolme influenssapandemiaa, espanjantauti vuonna 1918 (H1N1), aasialainen 1957 (H2N2) ja hongkongilainen influenssa 1968 (H3N2). Vuosien 1918-1919 pandemia tappoi noin 40-50 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti ja sitä pidetäänkin yhtenä tappavimmista taudeista ihmisen historiassa.
Lisää tiivistelmiä aiheesta Lintuinfluenssa ja H5N1-virus