Niccolo Machiavelli
Machiavelli (1469-1527) oli firenzeläinen poliitikko ja kirjailija. Hän toimi erilaisissa valtiollisissa
tehtävissä,
mutta tultuaan syrjäytetyksi hän alkoi kirjoittamaan. Tämä artikkeli luo katsauksen kirjaan Ruhtinas (Il Principe), joka on ollut vuosisatojen ajan hallitsijoiden oppaana.
Machiavellin näkökulma oli käytännöllinen. Häntä pidetään häikäilemättömänä, mutta sitä hän on vain sen vuoksi, että ajat olivat kovat. Hän oli kyllä idealisti, mutta tajusi kuitenkin, että todellisuus sen ajan Italiassa edellytti voimakeinoja. Italia oli rikas, heikko, hajanainen ja uhanalainen ja tämän vuoksi oli jonkun noustava koko Italian ruhtinaaksi, yhdistettävä se ja puolustettava sitä.
Machiavellin mukaan maalla on oltava oma armeija, joka muodostuu sen omista kansalaisista. Palkkasotilaat ja liittolaiset ovat epäluotettavia.
Ruhtinaan tulee aseistaa oma kansansa. Valtion yhtenäisyys ja voima ovat päämääriä ja keinot tässä sivuseikka; Machiavelli suositteli voimaa, oveluutta ja jopa pahuutta. Machiavellin ihannevaltiossa kansalaiset ovat vapaita ja siellä vallitsee hyvä kansalaishenki. Ruhtinaan on valittava kyvykkäitä apulaisia hallintotoimiin ja hän toteaa, että yhteinen etu on paras uskollisuuden takaaja.
Ruhtinaan on oltava ovela, kova, voimakas, rohkea, käytännöllinen ja viekas. Tällainen henkilö pystyy kokoamaan valtaa ja voimaa taakseen ja puolustamaan Italiaa ryöstelijöiltä. Ruhtinas on omaa kansaansa kohtaan hyvä, mutta kykenee tarvittavaan käytännön toimintaan, kun sitä vaaditaan. Julmuus on paha ominaisuus, mutta välttämätön sille, joka aikoo hallita. Ruhtinaalla tulee olla kansan kannatus ja suosio. Kansan tuki on tärkeämpää kuin ylimysten, sillä heitä on enemmän. Voimakkaan hallitsijan tulee olla yhtä aikaa sekä pelätty että rakastettu, mutta toisaalta hänen tulee välttää itseensä kohdistuvaa vihaa. Ruhtinaalle on hyödyksi, jos hänellä on paljon suoraa käskyvaltaa. Tämä tarkoittaa, että hän ei saa alituisesti käyttää virkamiehiään hallitsemisessa, vaan hänen on totutettava kansansa ottamaan suoria käskyjä itseltään. Rauhan aikana on oltava säästäväinen, jotta sota-aikana riittäisi varoja käydä sotia verottamatta kansaa liiaksi.
Jokainen ratkaisu on seurauksiltaan epävarma. On päätettävä, mitä hyvää aiotaan tavoitella ja samalla pyrittävä minimoimaan epäkohdat. Tämä tarkoittaa, että ruhtinaan tulee tarkkailla valmisteilla olevia päätöksiä. Ruhtinaan tulee kysyä tarvittaessa neuvoja alaisiltaan ja alaisten tulee ehdottomasti ajatella ruhtinaansa ja kotimaansa etua. Ruhtinas käyttää niitä keinoja, mitkä tuottavat parhaan tuloksen, eli joskus raakaa voimaa, joskus lainsäädännön tarjoamia keinoja.
Machiavelli sanoo, että kiitollisuus ruhtinasta kohtaan on valtaa ruhtinaan käsissä. Valta muutoinkin tarkoittaa muutosten tekemistä, se antaa vaikutelman vallasta. Liiallinen lempeys saattaa kansan kurittomaksi. Voimankäyttö on käytännöllistä politiikkaa.
Kansan toiveet ruhtinaalle kiteytyvät siinä, että se haluaa ruhtinaan suojelevan heitä sortamiselta.
Machiavellin aikana valta perustui oveluuteen, petoksiin ja julmuuteen. Harvempi nousi hyvyydellä johtavaan asemaansa. Valta-asemaa vahvistaa, kun ruhtinasta pelätään. Ruhtinas tarvitsee lähipiirinsä luottamusta ja arvostusta. Ihmisluonne on Machiavellin mukaan petollinen, ahne ja vilpillinen.
Jos sota on välttämätön, on se samalla oikea valinta. Jos on pakko sotia, niin sodittakoon eli itseään tulee puolustaa. Tästä perusajatuksesta Machiavelli johtaa vahvan ruhtinaan kaipuunsa. Hän oli saanut tarpeekseen siitä, että Italiaa ryösteltiin. Tärkeintä sodassa ovat hyvät sotilaat eikä kulta. Sotapäällikön tulee olla vapaa toimimaan, rohkea ja raju, sillä nämä saavuttavat enemmän kuin tavallisuus. Vastustajan varomattomuutta on käytettävä hyväksi ja samalla itse vältettävä ansoja. Voittaja tarvitsee valloitetuilla alueilla kansansuosiota, jotta hänen valtansa säilyisi.
Joutilaisuus aiheuttaa riitoja ja työnteko yhteisten tavooitteiden eteen lisää yksimielisyyttä. Etevä mies on rohkea eikä pelkää koettelemuksissa. Hän ei ole röyhkeä. Hyvät johtajat ovat tyyniä, teräviä, käytännöllisen järkeviä ja tehokkaita.
Machiavellin mielestä vallan säilyminen edellyttää viekkautta ja voimaa; hän suosittelee keinoja, jotka kehittävät ruhtinaan valtaa. Ruhtinaan on oltava maansa hyvinvoinnin tae ja tämä tarkoittaa, että onnistuakseen siinä hänen on oltava voimakas, muut asiat ovat sivuseikkoja.