Työpsykologia
Jaetaan tarkastelu kahteen osaan. Ensimmäisessä kohdassa tutkitaan johtamista ja toisessa kohdassa ihmisen työelämään liittyvää psykologiaa. Työpsykologia on tavallisesta psykologiasta eroava tieteenala, vaikka niillä onkin yhteinen perusta. Ne
ovat erikoistuneet kukin taholleen. Työpsykologiassa on kysymys ennen kaikkea työelämän ilmiöistä käytännöllisellä tasolla.
Johtaminen
Toiminta työelämässä, kuten muuallakin, perustuu tietoon, tietämykseen ja taitoon. On oltava monenlaista kykyyn liittyvää vahvuutta. Osaaminen on perusta ja
sitä pyritään hyödyntämään tuloksekkaasti ja lisäksi kehittämään eteenpäin. Tiedon, tietämyksen, taidon
eli yleisesti osaamisen hyödyntäminen käytännön tulosten saavuttamiseksi on organisoitumisen syy ja työelämän toiminnan ydin.
Johtamista
voidaan kuvailla muutamalla sen perusfunktiolla. Johtamista voidaan teoreettisesti mallintaa ja käytännössä toteuttaa lukuisilla eri tavoilla. Tämä kuvaus perustuu yksinkertaistettuun peruskuvioon.
Johtajan täytyy asettaa tavoite. Tavoite saatetaan henkilöstön tietoon kommunikoimalla. Tavoitteen mielekkyydestä voidaan keskustella, jotta johtaja voisi varmistua sen hyödyllisyydestä. Tämän jälkeen seuraa tärkeä sarja toimintoja: suunnittelu, organisointi, delegointi ja resursointi. Tässä suunnitellaan projekti, jaetaan työt ja määritellään työn sisällöt ja jaetaan välineitä, valtuuksia ja rahaa, jotta liike kohti tavoitetta saataisiin aikaan. Johtamiseen
liittyy myös motivointi. Johtajan persoonallisuus ja projektin luonne vaikuttavat motivoimistapoihin varsin paljon. Johtajan on myös kannettava vastuunsa, eli valvottava, mitattava ja seurattava tuottavuutta.
Nostetaan esille vielä muutama johtamistoimintoihin liittyvä seikka. Johtaminen liittyy yhteistyöhön monenlaisten tahojen kanssa. Johtaja huolehtii monenlaisesta projektille tähdellisestä yhteydenpidosta. Johtamiseen liittyy tiedottaminen ja laajemminkin vuorovaikutus. Verkostoja voidaan kehittää ja hyödyntää lukemattomin eri tavoin. Johtajalle on, projekteista riippuen, edullista olla kielitaitoinen ja ymmärtää eri kulttuurien vivahteita. Lisäksi hänen on tunnettava erilaisia tapoja organisoida toimintaa, kuten organisaatiomalleja.
Ihminen Ihminen on motivoitunut toiminnasta ja työstä. Motivaatio liittyy mahdollisuuksiin, uhkiin, tavoitteisiin, tottumukseen, asenteisiin ja arvoihin. Jos tavoite ja toiminta itsessään ovat mielekkäitä, ihmisen on helppo motivoitua. Kiinnostavuus ja haastavuus tuottavat motivaatiota. Vireystason ylläpitäminen onnistumisessa keskeistä, toisaalta on projektiluontoisia tehtäviä, joissa tarvitaan hetkellisesti korkeaa vireystasoa muutoin sen ollessa matala. Toimintaa voidaan esimerkiksi kuvailla seuraavasti: ihminen kohdentaa tarkkaavaisuuttaan ja tekee havaintoja, joita hän tulkitsee; hän orientoituu, tekee päätöksen ja ryhtyy toimintaan. Tehtäviä on lukematon määrä erilaisia, joten toiminta määräytyy niiden mukaan. Tehtävät, tilanteet ja ihmisten luonteet vaikuttavat toiminnan rakenteistumiseen huomattavan paljon.
Työelämässä ollaan nykyään, kuten hyvin tiedetään, jatkuvan muutoksen keskellä. Muutosprosessit ovat jatkuvasti käynnissä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan jatkuva kehitys ja automaation hyödyntäminen uudistavat työelämää alituiseen tahtiin. Ihmisiltä vaaditaan jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, on sopeuduttava uuteen tilanteeseen ja osattava hyödyntää kehitystä omassa työssään.
Ihmiset kokevat muutosprosesseissa stressiä vaihtelevissa määrin. Jo työ sinällään on usein stressiä tuottavaa. Stressi
Voi kuitenkin olla myönteistä tai kielteistä, sitä voi olla vähän tai paljon. Rasitus johtaa henkiseen kuormittumiseen, joka voi vuorostaan johtaa uupumiseen. Palautumalla voi välttää uupumisen, mutta pitkään jatkunut voimakas kielteinen stressi johtaa herkästi uupumisen kärkikohtaan eli loppuun palamiseen. Lepo ja palautuminen ovat välttämättömiä, jotta työntekijä voisi pysyä toimintavalmiina jatkuvasti.
Työn on oltava tuottavaa, mutta sitä ei tule tavoitella työhyvinvoinnin kustannuksella. Tuottavuus ja hyvinvointi tulee tuottaa yhtäaikaisesti, muuten vaaka kallistuu epäedullisesti joko tehottomuuteen tai ihmisten ryöstöviljelyyn. Työtyytyväisyys on seurausta sopivasta työtaakasta, mielenkiinnosta ja hyvinvoinnin ja mielekkyyden kokemuksesta.
Lisää tiivistelmiä aiheesta Työpsykologia