Tunteet ja
motiivit Artikkelin perusta on lukion psykologian oppimäärässä
Motiivien kolmijako
Motiiveja on orgaanisia, psyykkisiä ja sosiaalisia. Orgaaniset motiivit
ovat elimistön fysiologisia perustarpeita. Psyykkisten motiivien olemus on mielensisäinen; ne voivat herätä ja purkautua psyykkisesti. Psyykkiset motiivit tarvitsevat tuekseen elimistöä ja ympäristöä. Sosiaaliset motiivit hakevat kanssakäymistä, sosiaalista vuorovaikutusta. Perustarpeet motivoivat siten,
että tavoitetilan ja elimistön ja ympäristön antaman palautteen välille muodostuu poikkeama, joka pyritään erilaisin toiminnoin korjaamaan. Perustarpeiden kokeminen määräytyy psyykkisesti ja sitä kautta myös sosiaalisesti. Motiivit ovat perusta toiminnalle, ne ovat sen psyykkisiä vaikuttimia.
Tunteet ja sympaattinen hermosto
Tunteiden kannalta sympaattinen hermosto on avainasemassa. Elimistö ja aivot ovat keskeisessä asemassa tunteiden kokemisen kannalta. Tunteet koetaan aitoina ja kestävinä biologisten tekijöiden ansiosta. Sympaattisen hermoston aktivoitumisen ylläpitämä tunne käy läpi tulkintavaiheen, jolloin se saa merkityksensä ja sisällön. Tunteen vaikutus psyykeen määräytyy psyykkisen työn välityksellä. Tunteen aitous ja pysyvyys perustuu siis biologiseen perustaan ja sen merkitys ja vaikutus psyykkisiin tekijöihin.
Stressi
Stressiä on monenlaista ja ihmiset kokevat sen kukin omalla tavallaan. Se voi olla myönteistä
tai kielteistä, lyhyt- tai pitkäaikaista. Myönteinen ja lyhytaikainen stressi antaa ylimääräistä voimaa, kun taas pitkään jatkunut kielteinen stressi saattaa olla vahingollista ja kuluttavaa. Stressillä voi olla erilaisia syitä ja sen vaikutukset näkyvät eri tavoin. Syyt ja seuraukset voivat olla psyykkisiä, sosiaalisia tai fyysisiä. Stressiä voi hallita vaikuttamalla sen syihin tai sopeutumalla tilanteeseen, jolloin stressi vähenee. Jos hallinta ei onnistu, ihminen voi lamaantua tai jopa sairastua. Stressisairauksia on fyysisiä ja henkisiä.
Biologia
Nykyihmisen tunteilla ja motiiveilla on takanaan satojen miljoonien vuosien lajinkehitys. Yksittäisellä lajilla, kuten ihmisellä, on samanlaiset ruumiin ja hermoston rakenteet, joilla sen toiminta ohjautuu. Tämä aiheuttaa sen, että eri yksilöillä ja roduilla on keskenään samanlaisia
tunteita ja motiiveja. Yksilöllisyyden ohella havaitaan myös yleisinhimillisiä piirteitä. Psyykkisillä toiminnoilla on tietty tehtävä, eli esimerkiksi tunteilla on tietty funktio ihmisen sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Perustunteet ovat psyykkisiä signaaleja, joilla on yksilön ja lajin säilymisen kannalta oma merkityksensä. Lajinkehityksen aikana oppiminen sai lisää merkitystä toiminnanohjauksessa ohittaen vaistot, sillä tunteet siirsivät painopistettä toiminnan sisäiseen hallintaan. Aggressio esimerkiksi on taipumus, joka määrää, miten ihminen toimii vihan tunteiden vallassa. Käyttäytymistaipumus ohjaa toiminnan valikoitumista.
Sosiaalipsykologia
Ihmisen sosiaalisuus on hänelle varsin keskeinen ominaisuus. Ihmissuhteet ovat keskeinen lähtökohta
hänen tunteilleen ja motiiveilleen. Elämä rakentuu sosiaalisille suhteille, toisaalta ne aiheuttavat vaikeita tunteita ja ristiriitoja. Sosiaalista kognitiota ovat havainnot, päätelmät ja tulkinnat, joita teemme sosiaalisista tilanteista. Nämä tulkinnat vaikuttavat tunteidemme ja motiiviemme heräämiseen ja vastaavasti puheemme, ajattelumme ja toimintamme aiheuttavat sosiaalista aktiivisuutta, josta edelleen voidaan molemmin puolin tehdä sosiaalisia kognitioita. Ennakkokäsitykset vaikuttavat sosiaaliseen kognitioon ja tunteiden heräämiseen. Sosiaalisissa tilanteissa on lähes aina havaittavissa pyrkimystä vaikuttaa toisiin ihmisiin, mutta se ei ole vallankäyttöä, vaan normaalia vuorovaikutusta. Ryhmäprosessit ovat ryhmän sisäistä ja niiden välistä vuorovaikutusta; seikka, jolla on käytännössä aina merkitystä emootioille. Ryhmän normeilla on yksilöön motivoiva vaikutus, sikäli kun hän pitää jäsenyyttään siihen merkityksellisenä. Sosiaalisilla seikoilla on eri ihmisille erilainen painoarvo, ja varsinkin niistä tehtävät päätelmät ja tulkinnat vaikuttavat henkilössä herääviin tunteisiin ja motiiveihin.
Psyykkisen tasapainon ylläpitäminen ja minäkokemuksen eheys edellyttävät tukevaa ja hyväksyvää sosiaalista ympäristöä. Minuuden ylläpitäminen on sidoksissa henkilön sosiaaliseen ympäristöön kautta koko hänen elämänkaarensa. Kyseessä on henkilön sisäinen tarvitsevuus ja hänen sosiaalisista suhteistaan muodostamat vuorovaikutusmielikuvat.
Yhteiskuntatieteet
Yhteiskuntatieteellinen näkökulma ihmisen tunteisiin ja motiiveihin perustuu kulttuurin sisäistämiseen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkoittaa, että tahdosta ja tietoisuudesta riippumattomasti ympäristö vaikuttaa yksilöön muovaamalla yksilön merkittävältä osin yhdenmukaiseksi kulttuurin arvojen, normien ja ajattelutapojen suhteen. Tämä perustuu omasta kulttuurista saatuihin konstruktioihin eli sisäisiin malleihin. Voidaan myös ajatella, että yksilön tunteista ja motiiveista voidaan tehdä tulkintoja hänen kulttuurisesta taustastaan. Kulttuurin oppiminen perustuu lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuneisiin samastumisiin. Ihminen sisäistää erilaisia elämäntaidollisia ja elämännäkemyksellisiä asenteita ja periaatteita, jotka osaltaan määräävät hänen sosiaalistumistaan ja persoonallisuutensa kehitystä.
Humanistinen psykologia
Humanistinen näkökulma tunteisiin ja motiiveihin painottaa yksilöllisyyttä ja vakautta. Yksilö kohtaa oman elämänsä tosiasioita ja tämän perustalta hänessä viriää tunteita ja motiiveja. Henkilön tulee saavuttaa oivallus oman olemassaolonsa ainutkertaisuudesta, sitä kautta kiinnostua kantamaan enemmän vastuuta omasta elämästään ja samalla saavuttaa vakaampi ja sisäisesti rauhallisempi olotila ja riippumattomuus olosuhteista.
Kognitiivinen psykologia
Tämän järjestelmän perusta on tieto ja ajattelu, ja niinpä se toteaakin, että ajattelu vaikuttaa tunteisiin. Asian merkitys ja tunteiden sisältö määräytyvät sen mukaan, mitä henkilö tietää tai uskoo niistä. Attribuutioteoriat muotoilevat tunteiden määräytymisen perustaksi sen, miten henkilö tulkitsee sosiaalisten tapahtumien syitä ja mahdollisia seurauksia. Siis kognitiivinen psykologia sanoo, että tunteiden viriämiseen vaikuttavat keskeisesti tulkinnat tapahtumista.
Psykoanalyysi
Psykoanalyyttisen teorian mukaan tunteita ja niiden monia ilmenemismuotoja ja motiiveja tuotetaan kompromissina kolmen pyrkimyksen keskipisteessä. Ihminen haluaa monenlaisia asioita, mutta toisaalta pyrkii hillitsemään halujaan ja kolmannekseen hän pyrkii kokemaan ehjän minäkokemuksen. Näiden ristipaineessa, ennen kaikkea ehjää minäkokemusta korostaen, yksilössä viriää tunteita ja motiiveja. Yksilön on enemmän tai vähemmän tietoisesti löydettävä kompromisseja ja valittava toimintansa kussakin tilanteessa kaikki vaikuttimet ja realiteetit huomioiden.
Lisää tiivistelmiä aiheesta Tunteet ja motiivit